top of page
IMG_7883.jpg
NETTIKAYTTO_vapaata_tilaa_logo.png

Vapaata tilaa

-kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana
Veeran Verstas ry toteutti EU-rahoitteisen Vapaata tilaa kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana -hankkeen 1.1.2020-31.12.2022.  Hanke oli osa Oulun kaupungin Elävää ja monimuotoista kaupunkikulttuuria.

Veeran Verstas ry pyrkii toiminnassaan tiedollisesti ja taidollisesti laajentamaan ymmärrystä eri kulttuureista ja maailmasta.  Tavoitteena luoda, tuottaa ja toteuttaa hyvinvointia ja iloa, jossa korostuvat taiteen ja kulttuurin sosiaaliset, solidaariset, yhteisölliset, taidelähtöiset kehittämismallit ja käytännöt.

Vapaata tilaa kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana hankkeessa taide otettiin lähtökohdaksi yhdessä työskentelylle ja ajattelulle.  Kokemusten ja elämysten näkyväksi tekeminen on monikielinen dialogi.  Eri taidelajien ympärillä tapahtuu paljon soveltavia käyttötapoja. 

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa yhdessä nuorille uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään sekä resilienssitaitojen kartuttaminen taidepainotteisin menetelmin. Tavoitteena oli myös nuorten taiteen tekeminen hyvinvoinnin vahvistajana ja taiteen tekemisen ja kokemisen tasa-arvoiset mahdollisuudet, itsen toteuttaminen ja yhteisölliset suhteet, taiteen tekijyys ja syrjäisyys, yhteisöllinen kaupunkikulttuuri ja osallisuus.  Hankkeen kohderyhmä oli alle 30-vuotiaat työttömät nuoret.  Taide otettiin lähtökohdaksi yhdessä työskentelylle ja ajattelulle, kokemusten ja elämysten näkyväksi tekeminen ja monikielinen dialogi.  Taidetta tarvittiin Vapaata tilaa kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana hankkeessa uusien, luovien ja omaperäisten ajatusten mahdollistajana.
Vapaata tilaa rakennettiin kokemukselliselle ja toiminnalliselle oppimiselle otollinen ympäristö, jossa nuori voi oppia ja tutkia ympäristöään ja omaa suhdetta siihen omista lähtökohdista käsin.  Hankkeessa nuoret toimivat sellaisen taiteen tekemisen keskellä, jossa toiminnallinen yhteistyö muiden kanssa oli keskiössä ja jossa oppimisympäristö oli osallistavan havain-noinnin paikka.  Nuori voi harjoitella havaitsemisen taitojaan ja huomioida eri taiteen alojen ominaisia tekijöitä ja vuorovaikutuksen tapoja sekä osaavien taiteilijoiden ja toisten nuorten toimia.

Avoimessa ja erilaisuutta kunnioittavassa ympäristössä nuoret muodostivat uusia näkymiä maailmaan ja opettelivat luottamaan omaan kokemukseensa.  Veeran Verstas rakentui Vapaassa tilassa avoimen kokeilun ympäristöksi, jossa nuori itse etsii tapoja asettua suhteessa ympäristönsä kanssa.
_MG_0029.jpg
_MG_9189 2.jpg
Vapaata tilaa kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana hankeen kehittämis-koreografia muodostui viidestä avoimesta taidetyöpajajaksosta, eri taiteen osa-alu-eiden, kaupunkikulttuurin, resilienssin ja ilmastonmuutoksen syventävistä koulutus-jaksoista sekä erillisistä taidelähtöisistä kehittämisproduktioista.

Taidetyöpajat koostuivat viidestä perus-modulista variaatioineen: tulevaisuusverstas, integroiva taidetyöskentely, sosiokult-tuurinen innostaminen, syventävät ja soveltavat ohjausmenetelmät sekä oma taitaminen.
Viisi työpajaa
I taidetyöpaja
Teemat:
Oma ääni, taiteen tekemisen tasa-arvoiset mahdollisuudet
Taide hyvinvoinnin vahvistajana
Käsityö massatuotannon ja kertakäyttökulttuurin vastavoimana
Jätteetön taide ja hiilineutraali kulttuuri
Taideyhteisö osana kunnan toimintaa
Elämän mielekkyys, yhteisöjen rakentuminen
Opintopolut ja työelämä
8f05c0a2-739f-49e5-bb90-99b74af0a02d.jpg
Työpajat etänä
Outi Les Pyy: Nuoren vaikutusmahdollisuudet vastuullisena kouluttajana
Anna-Leena Järvi: Lempeä kehonhuolto, Vihervartti
Taru Hallikainen: Tietoinen läsnäolo, myötätuntokirjoittaminen
Silja Kejonen: Aamusivut joka aamu
Meri Lähteenoksa: Itsetuntemus ja stressinsäätely
Hannele Ala-Keskinen: Metsämieli, ympäristötaideretki
Ira Parkkisenniemi: Kirjansidonta
Kerttu Korhonen: askartelu hetki
17870666054476160.jpg
IMG_20201015_100653_191-01.jpeg
Syventävät jaksot

Aura Nurmi: Oma runo, oma ääni
Ira Parkkisenniemi: Käsityöaktivismi, radikaalit ristipistot
Anni Arffman: Akvarellimaalaus

Silja Kejonen: Voimauttava valokuva, Yhteisöllinen ja monimuotoinen kaupunkikulttuuri, Metaosaamisen opettaminen, Kollaasitaide
Jussi Alaraasakka: Äänen ja musiikin rajalla
Tulevaisuusverstas menetelmä
Tulevaisuuskuvat ovat nuoren tulevaisuutta koskevia käsityksiä.  Identiteettien tapaan kuvat määrittyvät tunteiden, toimien ja käytänteiden perusteella.  Hankkeessa tulevaisuuskuvia luotiin ja muovattiin osin yksilöllisesti, osin yhdessä.  Tulevaisuusverstas rakentuu kolmesta osasta, ensin on kritiikkivaihe kaikkea kohtaan ja sitten tämä vaihe muunnetaan utopiaksi, jossa tehdään tulevaisuuden visioita, jolloin kaikki on mahdollista ja kolmas vaihe on toteutusjakso, jossa katsotaan mihin ryhdytään tulevassa.

Vapaata tilaa -hankkeessa tulevaisuusverstas-menetelmään sovellettiin kollaasi-tekniikkaa, joka oli toimiva nuorten näkökulmasta.  Kollaasin ajatus liittyy eri materiaalien, ajatusten ja tekniikoiden yhdistämiseen.  Kollaasi määrittyy kuvataiteissa ensisijaisesti sen sisäisen vastarinnan ja paljastamispyrkimysten kautta.  Kollaasia kutsutaan usein materiaalien runoudeksi.
IMG_5731.jpg
17913655348440206.jpg
Käsityöaktivismi
radikaalit ristipistot – sosiokulttuurisena innostamisena
Käsillä tekeminen on säilyttänyt asemansa yhtenä ihmisen perustaiton.  Käsityössä toteutettiin suunnittelua, pohdintaa, ratkaisujen tekemistä, kriittisyyttä, toisen työn ja oman työn arvostamista.  Käsity-öllisen toiminnan mielekkyyden löytäminen oli henkilökohtainen prosessi.  Innostamisen keskeisiä tekijöitä käsillä tekemiseen ovat innostaminen yhteisöllisyyteen, uuden etsi-miseen, yhdessä toimimiseen ja vuorovai-kutukseen.

Radikaaleissa ristipistoissa, ristipistotek-niikalla nuoret kokivat, että käsillä voi tehdä mitä haluaa, tärkeää on vapaus ja yhdessä tekeminen, kaikki on mahdollista.  Käsityöaktivismin koulutus-jaksoon liittyi myös vaateteollisuuden vallitsevaan tilaan perehtyminen ja epäkohtien esiin tuominen.
Aitta8
Vapaan taiteen tila Aitta8- projektin keskiössä olivat kysymykset taiteen esittämiskäytän-nöistä, kestävyyden menetelmistä ja tyhjillään olevien tilojen uudelleen ajat-telusta. Uudelleen ajattelun taustalla on halu tutkia kulutuksen kasvun ja ilmastokatas-trofin, elonkehän ja ekokriisin prosesseja, mittakaavoja sekä muutoksen nopeutta taiteen kontekstissa.
photo 31.7.2020, 18.05.02.jpg
17894035576929097.jpg
Aitta8 pyrki lisäämään ymmärrystä taiteen roolista nuorten toimijuuden ja identiteetin rakentumisessa, mutta tuomaan näkyväksi vapaiden taidetilojen vähyyden Oulussa ja niiden saatavuusongelman. Tyhjillään olevia tiloja on runsaasti, mutta niiden vuokraaminen on tehty hyvin vaikeaksi, mikä erityisesti hankaloittaa nuorten mahdolli-suuksia kokea osallisuutta ja luoda uudenlaista toimijuutta taiteen ja- kulttuurinkentällä.

Oulun kauppatorilla sijaitseva vanha suola- aitta mahdollisti toiminnan, jossa Veeran Verstaan Vapaata tilaa -kaupunki ilmasto-vastuun ja kasvamisen paikkana -hankkeen taidepajan nuoret tuottivat erilaisia taidetapahtumia ja kulttuurisisältöjä.
 
Vapaan taiteen tila Aitta 8 tarjosi oululaisille laajan näköalan eri taiteenlajeihin vuoden 2020 aikana.
Tila mahdollisti myös taiteilijoille ilmaisen paikan järjestää taidenäyttelyitä. Tämä oli tietoinen kannanotto kuvataiteen tilanteeseen, jossa monella erityisesti nuorella uraansa aloittelevalla taiteilijalla ei ole taloudellisesti mahdollista harjoittaa omaa ammattiaan, koska gallerioiden vuokrat ovat niin korkeat. Vapaan taiteen tila Aitta 8 osallistui näin keskusteluun näyttelypalkkiosta. Suomen Taiteilija-seura on jo pitkään edistänyt näyttely-palkkion vakiinnuttamista.
 
Vapaan taiteen tila Aitta 8:ssa yksi keskeinen tärkeä näkökulma oli tutkia erilaisia työllistäviä rakenteita taiteen kentällä. Hankkeessa haluttiin näin myös vahvistaa taiteilijoiden toimeentuloa ja työn arvostusta sekä viitoittaa tietä laajemmin kohti ajattelua, jossa taiteilijalle maksetaan työstä korvaus.

Vapaan taiteen tila Aitta 8 avasi keskustelun eri taiteen- ja tieteenalojen edustajien sekä yleisön välille. 
17900627326525746.jpg
Heinäkuussa 2020 aitassa järjestettiin Runoviikko, jossa esiintyi Aura Nurmi.  Aura Nurmi (s. 1988) on runoilija, Lukukeskuksen Mun tarina -. hankkeen taiteellinen suunnittelija ja yksi Helsinki Poetry Connection yhdistyksen perustajajäsen Nurmen esikoiskokoelma Villieläimiä (2016) sai Kalevi Jäntin palkinnon.  Aura Nurmi ohjasi Veeran Verstaan nuorille runo-työpajan, jonka myötä syntyi Aitta8:aan Runoklubi tapahtuma.  Runoklubissa käsiteltiin, miten runous rakentaa ja kuvaa ihmisen suhdetta luontoon ja miksi runoutta kannattaa ympäristökatastrofinkin äärellä lukea ja vaalia.  Tapahtumassa hankkeen nuoret, sekä kaupunkilaiset, runouden ystävät esittivät omia tekstejään ja kuuntelivat toisten esityksiä.

Vapaan taiteen tila Aitta 8 taiteilijoita olivat Aura Nurmi, Mari Oikarinen, Christeelle Mas, Anni Arffman, Silja Kejonen, Anna-Kaisa Järvi, Jussi Alaraasakka ja Henna Matanuska sekä työpajan nuoret Radikaalit ristipistot -näyttelyllä
17958391657757812.jpg
PSX_20210603_183254.jpg
II taidetyöpaja
Teemat:
Taiteilijan laajentuva identiteetti ja yrittäjyys
Osuuskunta
Omien ajatustottumusten tunnistaminen
Vahvuudet ja voimavarat
Kehon viisaus kehorauha, sukupuolisensitiivisyys
Biotaide robotiikka ja tulevaisuuden haastaminen
Syventävät koulutukset
Henna Matanuska: Vannetanssi ja yrittäjyys
Eeva-Maria Kauniskangas: Burleski, oma keho ja liike
Hannele Ala-Keskinen: Myyttiset käsityöt torsot, Voimavaraleiri
Tiina Vehkaperä: Kuvanveisto, alginaatti
Jussi Alaraasakka: Äänitaide
Marjo Stenius: Perinneniittykulttuuri
Taru Hallikainen: Osuustoiminta
photo 9.7.2020, 10.07.36.jpg
4082638f-8e4f-4860-9205-42cea5c89198.jpg
Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian mene-telmään perustuva Voimavaraleiri kehitettiin, tuotettiin ja toteutettiin Vapaata tilaa kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana hankkeessa.  Ratkaisukeskeistä kuvataideterapiaa sovellettiin taidetyö-pajassa ryhmätoimintana, johon liitettiin luovan tekemisen prosessi ja sen tulos käsin tekemisessä.  Ratkaisukeskeisen kuvataide-terapian menetelmän hyvinvointia lisäävät vaikutukset moninkertaistuivat, kun nuoret toimivat ryhmässä.  Transformaatio on yksi sosiokulttuurisen näkemyksen käsitteistä, jossa on kyse laadullisesta muutoksesta.  Muutos suuntautuu ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan elämän laadun paranta-miseen.
17878400378214414.jpg
Käsissä käsittämisen käsityötoiminnan tavoitteena hankkeessa oli, että nuori löytää persoonallisia tapoja tietää, tuntea ja kokea maailmaa, sekä nähdä suhteensa ympärillä olevaan.  Innostaminen käsitöissä oli innostumista uuden etsimiseen, yhdessä tekemiseen ja toimimiseen sekä vuoro-vaikutukseen. Näyttäytyminen edellytti jotakin, mitä tuoda esille ja näyttää toisille. Käsitöissä aloitteellisuus ja näyttäytyminen liittyvät toisiinsa, ensi on tehtävä aloite sitoa kirja, jonka voi sitten näyttää toisille.

Voimavaraleiri ratkaisukeskeisenä taidetera-piana rakentui erimuotoisten käsitöiden ja taidetöiden valmistamiseen ja niiden tekemiseen liittyvien tunteiden ja tarinoiden ympärille.  Yhdessä töitä tehden, yhdessä toimiessa sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla syntyi sellaista, mitä yksin olisi mahdotonta tai vaikea toteuttaa ja jakaa.
Voimavaraleiri, joka toteutettiin ratkaisu-keskeisen kuvataideterapian menetelmillä, auttoi katsomaan lempeästi elämän kipu-kohtia. Syntyi moniäänistä kysymistä, ihmettelyä, hapuilua ja löytämistä, resili-enssiä.  Jaetut kokemukset saivat osallis-tujat astumaan niistä askeleita eteenpäin entistä taitavampana ja rikkaampana.  Jokainen oivallukseksi yltänyt vastoin-käyminen ja tunneprosessi on lisä selviytymisen, palautumisen ja oppimisen ketjuihin.  Vapaata tilaa hankkeessa resilienssi kehittyi monipuolisesti vaihtelevien, toimijoiden prosesseja myötäilevien työprosessien avulla.  Joskus niitten takia, joskus niistä erillisinä sisäisinä muutoksina
832a7199-c72d-4b87-873e-37d49c4452d4.jpg
1c8d25fc-7172-4cd8-8c43-ba874c285a97_edited.jpg
III Taidetyöpaja
Teemat:
Yksilöllisyys & yhteisöllisyys
Yhteisöksi tuleminen, yhteisöön liittyminen ja sen kehittäminen
Kohtuullisuus, vastuullisuus, ekologiset arvot
Ihmisläheisyys, arkisuus, yhteiset tavoitteet
Toivo, merkityksellisyys
Muuttuvat työt, muuttuvat ammatit
Vapaata tilaa ilmastomuutoksen paikkana
Syventävät koulutukset
Silja Kejonen: Omakuva on jokaisen kuva
Hanna-Leena Kauppinen: Luova liike
Merituulia Aalto: Luova kirjoittaminen ja satutaide
Milla Jokela: Luova muoto & Zero waste,(opinnäytetyö Savonia AMK)
Outi Vuoriranta: Performanssitaide
Christelle Mas: Mahdolliset tulevaisuudet Ekotaide ja Antti Tikanmäki: Robotiikka
Anni Majava: Muovihävikistä taidetta
Marjo Stenius: Niityn kunnostaminen
Anni Majava Kruunu Ränni-galleria, Oulun asematunneli 3.-26.5.2022.
 
Kruunut olivat vallan symboleita, seremoni-allisia arvomerkkejä. Pohjoismaisessa hää-perinteessä morsiuskruunu oli merkiksi siitä, että morsian oli avioitumassa ensimmäistä kertaa. Kruunu koristeltiin eri aikoina eri tavoin esimerkiksi napeilla, helmillä tai arvokkaimmilla korukivillä
 
”Kruunu-näyttelyn esineissä perinteiset symbolismit, tekotavat ja materiaalit ovat jääneet taakse. Jäljelle on jäänyt muotoja, muistoja esineistä, joiden nimet ja käyttötarkoitukset ovat jo osittain painuneet unholaan. Käsityöläisyys on ammattina harvinaistunut, 3D-tulostimet ja laserleikkurit eivät vaadi vuosien harjoittelua upeiden esineiden valmistamiseen, mutta molem-mista syntyy ylijäämämateriaalia, joka on valjastettu käyttöön näyttelyn teoksissa.” Majava kertoo.
 
Perinteet, työtavat ja materiaalit muuttuvat. Muuttuvatko tekijät sen mukana? Onko vanhoilla vallan symboleilla enää paikkaa nykyajassa? Kuinka teknologinen kehitys vaikuttaa käsityöläisyyteen, vai unoh-dammeko kädentaidot muun vanhan perinteen mukana?